Yhteystiedot

Koccus Oy Koskenkartano
Koskenkartano 40,
31500 Koski Tl.


Jutta Kivikallio
040 5452870
jutta(et)koccus.com
(korvaa (et) @-merkillä)


Tuomo Kivikallio
044 4841166
tuomo(et)koskenkartano.com
(korvaa (et) @-merkillä)

Historia ja tulevaisuus

Kartano herää eloon ja avautuu yleisölle

Hämeen Härkätien kulkijat ovat saattaneet ilokseen havaita, että Koskenkartano on auki matkailijoille ja juhlavieraille.  Päärakennuksesta   loistavat valot juhlapäivinä aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Päärakennus kunnostettiin Jutta ja Tuomo Kivikallion omistaman Koccus Oy Koskenkartano- nimisen yrityksen käyttöön. Koskenkartano on vakiinnuttanut asemansa pidettynä majoitus- ja juhlapalvelukohteena.

Kartanon historia

Kosken kunnan historian mukaan Kosken kylä olisi todennäköisesti asutettu 1300-luvulla. Koskenkartano on syntynyt vuonna 1628, kun Liivinmaalainen eversti Hennig Grass perusti autioituneeseen Kosken kylään asumakartanon. Vuonna 1683 pidetyssä aatelikartanoiden tarkastuksessa todettiin, että Grassin pojan Halikon kihlakunnan tuomarin, Turun hovioikeuden asessorin ja varapresidentin ja Pohjanmaan maaherran, Vapaaherra Gustaf Grassin asumakartano oli varustettu hyvillä ja kelvollisilla rakennuksilla ja sopi hyvin aatelisen asuinpaikaksi. Gustaf Grass kuoli 1694, minkä jälkeen kartanon hallintaoikeus siirtyi hänen vävylleen, Kihlakunnan tuomari Johan Wallenstenille. Armfeltien suvulle kartano siirtyi 1728 ja oli aina heidän omistuksessaan vuoteen 1837 asti.

Tämän jälkeen kartanon omisti ranskalaiseen aatelissukuun kuulunut Claes de Pont, joka oli syntyisin Somerolta Lahden kartanosta. Claes de pontin kuoltua 1875 perikunta hoiti kartanoa, kunnes se vuokrattiin kartanon työnjohtajalle Johannes Nybergille vuonna 1892. Vuokra-ajan päätyttyä Nyberg osti kartanon omakseen vuonna 1912. Vuosina 1962 -63 kartanon omisti pohjalainen liikemies Isosaari.

17. Päärakennus18. Herrain huone

Rakennusmestari Viljo Kaipiainen osti kartanon omakseen 1963. Hän tuli Koskelle Hyvinkäältä ja asui kartanoa yhdessä sisariensa kanssa. Kartanon päärakennuksessa vuodesta 1995 yksin asunut Tyyne Kaipiainen kuoli vuonna 2002. Kulmahuone, joka oli Tyynen makuuhuoneena viimeiset vuodet, kantaa nyt nimeä Tyynen kammari. Kartanon empire-tyylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1867, edellisen tuhouduttua tulipalossa. Päärakennus pitää sisällään 400 neliötä. Se on säilynyt alkuperäisessä asussaan niin ulkoa kuin sisältä, lukuunottamatta itäpäähän tehtyä saunaa ja lounaiskulmaan tehtyä pannuhuonetta.

Viljo Kaipiaisen perikunta myi Kartanon Agrosato Oy nimiselle yritykselle, joka omistaa edelleen kartanon tiluksiin kuuluneet 140 hehtaaria peltoa ja 90 hehtaaria metsää. Tuomo ja Jutta Kivikallio ostivat kartanon talouskeskuksen syksyllä 2004. Päärakennus on kunnostettu Jutta ja Tuomo Kivikallion omistaman Koccus Oy Koskenkartano- nimisen yrityksen käyttöön. Päärakennuksen ja tilanhoitajan talon lisäksi kartanon talouskeskukseen kuuluu joukko talous- ja tuotantotiloja, vanha kivinavetta, talli, korkea hirsiaittaa ja vanha kuivuri. Jokirantaan yltävä 4,5 hehtaarin tontti tarjoaa jatkossa mukavan ympäristön kartanon asiakkaiden virkistäytymiseen.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA      33. takakansi päärakennus, viimeinen kuva kohti tulevaisuutta

Kohti tulevaisuutta

Jutta Kivikallion ajatuksia:

Nämä ovat kunnioitusta herättäviä rakennuksia. Edelleen kun lähestyn päärakennuksen sisäänkäyntiä, mieleni tekee niiata niksauttaa kuistin edustalla. ­Ensimmäinen vierailu kartanolla oli mieleenpainuva ja sai minut ihastuman paikkaan ikihyviksi. Kyseinen käynti ei tuonut meitä vielä kartanon omistajiksi, mutta lähtemättömän vaikutuksen se jätti. Ajatus, mikä valtasi mielen auringonpaisteessa kylpevässä hiljaisessa kartanossa kulkiessani oli, että tänne pitää saada paljon elämää, ääniä ja iloa! Olen aina rakastanut vanhoja rakennuksia; tyhjillään ne ovat kovin surullisia.

Kun kuulimme kartanon talouskeskuksen olevan mahdollisesti myynnissä, innostuimme uudestaan. Oman yritykseni toimittua seitsemän vuoden ajan tarve omien koulutus- ja kokoontumistilojen hankintaan oli ilmeinen. Vuosisataisia perinteitä huokuva arvoympäristö on itsessään jo elämys.

Korjaustöiden suunnittelu on ollut arkkitehti Mari Mäkelän vastuulla. Halusimme kunnostustöissä ja tilojen käyttöä suunnitellessamme vaalia kartanon vanhaa olemusta. Julkisivu sai aiempaa hieman räväkämmän värin. Valkoinen näytti niin kovin ankealta etenkin kevättalven loskakeleissä. Oljenkeltainen väri, puhtaan valkoiset nurkkapaneelit ja tippalaudat tuovat jylhän korkeaan rakennukseen ryhtiä ja arvokkuutta.

  Kartanon keittiö on talon sydän 016

Päärakennus, jonne remontoitiin laitoskeittiö, palvelee kokous- koulutus- ja majoitustiloina, myös tallirakennuksen päätyhuoneisto on kunnostettu. Broilerihallina ollut navetan yläkerta tarjoaa talvisuojaa autoille ja veneille.

Kun kunnostettavaa on paljon, kiire ei auta. Vaikeinta on ajoittain päättää tärkeysjärjestyksestä. Päärakennuksen lisäksi vanha kuivurirakennus herättää minussa edelleen suuria intohimoja. Rakennus on mielestäni kartanon helmi. Se sopisi mainiosti hiljentymispaikaksi kiireen ja hälyn rasittamille ihmisille.

Sikala, jos on tehty kuivuri  IMG_0035

Ajatuksia remonti valmistuessa 2006

Päärakennuksen remontin ollessa loppusuoralla elokuussa 2006 on palkitsevaa astella kartanossa huoneesta toiseen. Nyt on jo mukava muistella remontin vaiheita. Remontti on vaatinut paljon koko siihen osallistuneelta joukolta. Yllätyksiäkin tuli, vaikka rakennusvanhus osoittautui luultua parempikuntoiseksi. Pirtin katonrajasta, ulkoseinästä kuuden metrin korkeudelta löytynyt lahovaurio sai koko tiimin hetkeksi totiseksi. Se taisikin olla ainut hetki, jolloin porukka vakavoitui. Nyt on tilalla uutuuttaan hohtavat hirret ja oikaistu seinä.

Haastavinta ollut uuden ja vanhan yhdistäminen niin, että kartanon historiallinen henki ei katoa. Emme tavoitelleet viivasuoria nurkkia vaan säilytimme pinkopahvit, osan vanhoista tapeteista ja kaivoimme esiin vanhoja lankkulattioita. Vanhanajan tapettimallistoista (Gammal svenska tapeter) löytyi vuosisadan vaihteen tapetteja, jotka miellyttivät silmää ja sopivat kartanotunnelmaan. Ihailin kirvesmiestemme malttia ja kärsivällisyyttä, joka oli tarpeen etenkin remontin loppuvaiheen viimeistelytöissä. Kattojen pinkopahvien maalaustyö, kaarevien reuna- ja kattolistojen teko ja lattialistojen paikalleen sovittaminen olivat vanhan rakennuksen saneerauksen suurenmoisia opinnäytetöitä. Työn jälkeä kelpaa esitellä kartanossa vieraileville. Kiitos hankkeeseen vahvasti sitoutuneiden ammattimiesten ja –naisten lopputulos on sellainen kuin remontin aloituspalaverissa suunniteltiin.

Ensimmäiset kymmenen vuotta toimintaa on takana

Kartanon arkeen on mahtunut työntäyteisiä päiviä – tyytyväisiä asiakkaita ja yrittämisen iloa.  Vieraana on ollut usein ihmisiä, joilla on ollut  kerrottavanaan mielenkiintoisia muistikuvia kartanon vanhasta ajasta. Niitä tarinoita on koottu myös kirjaan Muistikuvia Koskenkartanosta.

Iloa kulkijoille on tuottanut myös Jokipolku, mikä kiertää Kartanon maiden reunaa Paimion joen rannassa.Kartanon valmistautuessa jälleen kerran pikkujouluaikaan voimme turvallisin mielin suunnata ajatuksiamme kohti tulevaisuutta.

heinäkuu 2009 006  DSC01689

Yhteydenotot:
Jutta Kivikallio 040 5452870
Tuomo Kivikallio 044 4841166

Tilaisuudet Kartanolla

Juhla- ja kokoustilaisuudet Kartanolla järjestää Juhlapalvelu Tanja Leino Oy


Tiedustelut ja varaukset:
Tanja Leino p. 044 545 6055 tai
tanja@juhlapalvelutanjaleino.fi